HALOO Kivenlahti ja Helsinki-päivä

Joo, eli nyt mun olis tarkotus kertoa vähä Kivenlahtirockista ja Helsinki-päivästä 

ja ehkä myös jostain siltä väliltä

Yeeeeee I am back! :D

Kesälomaa on nyt ehtinyt kulua about 2 viikkoa, ja näihin kahteen viikkoon on mahtunut jos jonkinlaista tapahtumaa. Oon mm- opiskellut - tai nii ainakin itelleni uskottelen - käyny keikoilla, nähny vähän kavereita, käynyt abikurssin, nauttinut sekä auringosta että sateesta, kirjoitellut biisitekstejä, tehnyt ruokaa ja mikä tärkeintä, nauttinut täysillä JOKA HETKESTÄ. 

Tää kesä on mulla alkanut oikeestaan aika mukavasti, vaikka töitä onkin riittänyt. Kävin nimittäin tän kahden viikon ajan enkun abikurssia Helsingin seudun kesäyliopiston kurssilla. "Koulupäivät" kesti kolme tuntia päivässä, ja vaikka tuolla sai tehdä oikeesti töitä niin uskon, että tosta on mulle oikeesti apua ens syksyn ylppäreihin. Tiedän olevani oikeesti totaalisen surkea enkussa, mutta nyt ton kurssin jälkeen uskon pärjääväni ylppäreissä vähän paremmin ku ennen tota. Suosittelen kaikille ens vuoden abeille tota kurssia, tykkäsin tosta ihan sikana! :)

tehtiin japanilaista ruokaa siskojen ja parin kaverin kanssa. :)

kawaiiiiiii <3

ei kipuu ei hyötyy

Tosiaan, mä oon käyny täs kahen viikon aikana kahdesti katsomassa Haloota. Eka kerta oli Kivenlahti rockissa tossa viime viikon lauantaina, ja toinen kerta oli tän viikon perjantaina Helsinki-päivän konsertissa. Mitä noista nyt sanois, Haloot oli ihan yhtä perrfect ku aina ennenki. <3 Kivenlahdessa olin muutaman HH-listikaverin kanssa, ja oli oikein mukavaa. <3 Haloot olivat aika loppuillasta, joten tuli siinä nähtyä myös mm. Robin, Kaija Koo ja Atomirotta sen lisäks. :D 

Haloot veti niiin täydelliset kaks keikkaaa <3 <3 Jotku vaikuttaa ehkä vähän tyytymättömiltä Haloon tänkesäiseen settilistaan, mutta itse olen tyytyväinen. Mun toiveistani vain Köpis 2012 ja Kokeile Minua oli jätetty pois (ja Helsinki-päivässä Maailman Toisella Puolen, mut sin tilalle oli tullut ihana Go Saimaa). :) Näillä kahdella keikalla mä löysin itsestäni aivan uuden puolen, joka on se keikkaitkupuoli. Tli nimittäin ekaa kertaa itkettyä keikoilla (Kivenlahessa biiseissä Vapaus Käteen Jää ja Maailman Toisella Puolen. Helsinkipäivässä biiseissä Vapaus Käteen jää ja Kuussa Tuulee), koska elämä... Ja kans koska Haloiden täydellisyys <3333

Täs muutama kuva Kivenlahdesta <3 (kone ei suostu lataa enempää)

Haloo Helsinki! <33333

loppukumarruksen jälkeen...

Kaija Koo

Robin <3

Helsinki-päivässä olin siis muutaman kaverin kanssa. Siellä tosiaan oli settilistasta jääneet pois Maailman Toisella Puolen sekä Nainen Jonka Ympärille tuoli Tuodaan, mutta eipä siinä mitään, kun tilalle oli tullut Go Saimaa, jonka vasta nyt kuulin ekaa kertaa livenä. Tuolla mulla oli mukana muutama kaveri kans, mukaanlukien ihana Haddy, käykää tsekkaa hei sen blogi! :) Tuli itkettyä, naurettua, hoilattua mukana ja jorattua TÄYSILLÄ! Tippahan siinä tuli linssiin, kun Vapaus Käteen Jää ja Kuussa Tuulee - biisien aikana tajus, kuinka paljon paremmin kaikki asiat on nyt ku esim. tasan vuos sitte. <3 Haloot, ootte täydellisyyttä. <3333

Parhauttaaaa <3

Huomenna mä nään Haddya taas <3 jejejeeee opetan sille vähä kitaraa vähä :D Mutjoo, kuullaan varmaan taas joko ens viikolla tai sit sen jälkeen, lähen ens pe (juhannusaattona) mökille nii viimeistään sieltä varmaan jotain postailen <3

Peace & lööw,

Hanna

Jo joutui armas aika

ja suvi suloinen

Kauniisti joka paikkaa

koristaa kukkanen

Nyt siunausta suopi

taas lämpö auringon

Se luonnon uudeks luopi

ja kutsuu elohon

Näin aika useassa koulussa huomenna lauletaan. (Kjähähäh, itse en laula kun en mene koluun huomenna kun meidän ryhmänohjaaja ei ole paikalla jakamassa todistuksia.) Tosiaan, mulla alkoi tänään siis kesäloma, mikä tarkoittaa sitä, että aion yrittää paluuta tääne blogin puolelle. Siis siinä ylppäreihin lukemisen ja muun elämän ohella. Viime aikoina oon päivitellyt lähinnä runoblogiani, kun on ollut jotenki tosi luovia fiiliksiä. :) 

Tänäänkin oon lähinnä vain noita luovia tekstejä kirjoitellut, mutten mitään mitä vois tonne heittää... Oon jotenki vielä enemmän inspiroitunut luovasta kirjoittamisesta nyt, kun kävin koulussa ton luovan kirjoittaisen kurssin ja sain niiiiiiiin kivaa palautetta opettajalta. <3 Aina se lisää kirjoitushalua, kun saa positiivista palautetta. Tai sit se on vaan tää alkava kesä, kun innostaa ja inspiroi mua. :D

Huomenna olis parin kaverin lakkiaiset, joihin meen visiitille. :) Just jees päästä ylppärijuhliin vielä yhtenä vuotena ennen niitä omia lakkiaisia... Enää vuos niin sekin väivä koittaa, pelottavaa .____. Toiv kaikki menee hyvin! Mut turha miettii lakkiaisia vielä, täs on viel kesä ja kirjotukset edessä. Ja pari kurssia... 

Nii ja oltiin tosiaan tosiaan siellä partioretkellä 8.-10.5, mistä aiemmin mainitsinkin täällä. Siitä seuraavana viikonloppuna oli isosleiri. Mitäs niistä, seura oli hyvää ja ohjelma oli myös kivaa. Mä niin rakastan metsässä olemista ja retkeilyä. <3 Tällä kertaa oltiin partioretkellä ilman lapsia, mikä oli oikeestaan erittäin rentouttavaa, kun ei tarvinnut koko aikaa olla tekemässä jotain, vaan pystyi esim. nukkumaan päikkäreitä ja vaan olemaan kavereiden kanssa. Ja pystyi kunnolla vaihtamaan kuulumisia sellasten kavereiden kanssa, joita ei oikein partion ulkopuolella näe. <3

Mitäs muuta... Vietettiin tossa viime sunnuntaina yhen hyvän ystävän 18-vuotissynttäreitä. Ilta oli erittäin rattoisa, vaikka itse lähdinkin kotiin siinä kymmenen aikoihin kun seuraavana päivänä oli koulua jne. Oli jotenki tosi mielialaa nostattava ilta, kiitos siitä mukana olleille. :) Vaikkei kaikki mennykkään ihan alkuperäisten suunnitelmien mukaan, niin itse kullakin vaikutti kivaa olevan.  Vielä kerran onnea sinä ihana, jos eksyt tätä lukemaan. <3

Yleisesti ottaen mulla on oikeestaan ihan hyvä fiilis, vaikka nää pari viimestä viikkoa oon ollut suhteellisen stressaantunut ja siks ollu tosi veemäinen ja ärsyttävä ja ikävä kaikkia kohtaan. Anteeksi kaikki jotka ootte saaneet kestää mua. Nyt se kaikki koulustressi on ainakin hetkeks laitettu jäihin, en jaksa miettiä koulua nyt just enäää yhtään enempää. Onneks kakkosvuosi lukiossa on nyt takana, abivuotta odotellessa... Okei, oli kakkosvuosi oikeesti kiva. Tuntuu vaan, että se meni tosi nopeesti, enkä saanu mitään aikaseks. :D varmaan kaikista aina vuoden lopussa tuntuu tolta, mutta totuus on se, että kyl aina on saanu jotain aikaseks edes jossain vaiheessa. Ens vuonna sit uus yritys koulujuttujen kanssa... 

Mut nyt näiden ihanien kännylaatusten (koska en edelleenkään omista mitään hyvää kameraa) kanssa mä toivotan oikein ihanaa kesää ja kesälomaa kaikille, ja aivan superisti onnea kaikille koulunsa päättäville, sekä toisen asteen tutkinnon päättäville, että ylä- tai ala-asteen päättäville! Jeeeeeee, hyvä te <3 mä jatkan heti ens viikolla enkun abikurssilla.

Peace änd lööw,

Hanna

leirinuotio (herra Kokon koko kokko)

oon rikollinen (kävin tekee passianomuksen siis)

mun filosofiaani on se et kaikki päättyy aina hyvin

Uutela, jossa oli vappu ja sen yhen ihanan ystävän synttärit

<33

sunset <3

"Sit lähdin asemalle reppu täynnä kilisevää, enkä viittaa nyt El Tiempoon..."

mä oon ollu pitkään poissa mut mä vannon mä oon tullu takas jäädäkseni

Vappu tuli ja vappu meni. Samoin kävi huhtikuulle. Koko kuukausi meni ihan huomaamatta ohi, ja musta tuntuu, etten tehnyt taaskaan koko kuussa oikeestaan mitään mainitsemisen arvoista. Huhtikuu in a nutshell-postaus tulee heti ku saan ladattua kuvia!! Mulla meni leijonanosa ajasta koulujuttuihin, ja edelleen olis tehtävää jäljellä, hehheh... Täytyy yrittää hoitaa kaikki ennen kesää niin voi sit kesällä keskittyä lomailuun ja ylppäreihin lukemiseen. Jotenki ärsyttää, ku nykyään koulu tuntuu vievän ihan kaiken mahdollisen ajan, vaikka tätähän se on oikeestaan koko lukion ajan ollut, ja tätä se tulee vielä useamman vuoden lukion jälkeenkin olemaan.

Anteeeeks kans siitä, että en vielä oo paljastanu sitä ylläriä teille, mmut en oo ehtiny vielä kuvaamaan sitä, ja saas nähä, että koska ehin. :D Mut mä lupaan, se tulee vielä!!! Mut nyt mulla on muutamia ideoita mielessä seuraavia postauksia varten, saatte vielä nähdä, että mä herään kuolleesta rytinällä! Tiedän, lupailen paljon, mutta mä aion oikeesti nyt ottaa itteäni niskasta kiinni bloggauksen ja kaikkien muidenkin vapaa-ajan juttujen kanssa.

Jos mua joku bloggerissa ärsyttää, niin se, kuinka tää ei suostu tänäänKÄÄN lataamaan kuvia tänne. Mul olis vaikka mitä kuvia näytettävänä, mutta kun ei niin ei... Blaah. Ehkä myöhemmin uus yritys. Oon kuitenki koulussa hypäreiden aikana käyny kävelee ympäri Helsingin keskustaa, ja on jotenki tosi inspiroivaa vaan kuljeksia ympäriinsä vailla varsinaista päämäärää ja kattella ihmisten virtaa. Siinä tulee oikeesti tosi paljon hyviä ideoita, ja viimeistään nyt oon sen itsekin huomannut.

Mul on muutenki jotenki tosi inspiroitunut fiilis just nyt, ja haluaisin kirjoittaa ihan sikana pelkästään kaikkia luovia tekstejä, niin ku novelleja, runoja ja biisejä ja sen sellasta, mutta koska koulujutut nii ei voi... PATSI EIKU, onhan mulla nyt just menossa koulussa luovan kirjoittamisen kurssi, jossa kirjotetaan ihan sikana just esim. novelleja ja sen sellasia. Oon ihan in lööw ton kurssin kanssa. apua fingelska iskeeeeee. Mä oon kans yrittäny toden teolla herätellä mun sosiaalista elämääni henkiin, näin vappuna muutamia hyviä ystäviäni, ja tuli kanssa eilen käytyä ihan extempore mäkissä yhden ihanan ystävän kanssa. <3 Pitkästä aikaa oon tehnyt partiojuttujakin, ja viikonloppuna olis taas pitkästä aikaa lähtö retkelle. Oon niiiiiiin innoissani, varsinki ku mennään ihan vaan johtajaporukalla (= ei koko aikaa kauheeta kiirettä ja stressiä kaiken onnistumisesta). <33 Haluatteko kuulla siitä retkestä sit ku tuun sieltä? Kertokaa tohon alas kommentteihin! <3 

Palaan varmaan myöhemmin tällä viikolla tai ihan viimeistään ens viikolla, mut nyt meen nukkumaan ku kelo on kohta jo 0000

Peace änd lööw,
Hanna

"En mä ehi ku mun pitää tehä..." - Maaliskuu in a nutshell

Anteeeeeeeeeeeeeeeeks tää pitkänpitkä postaustauko, mun piti tehä tää heti huhtikuun alussa mut sit tuliki kaikenlaisia yllättäviä muuttujia niin en sitten muistanu tai ehtiny tai muuten vaan saanut aikaiseksi. Mutjoo, tässä olis taas vähän kertausta tosta edellisestä kuukaudesta, jota maaliskuuksi kutsutaan. :) tulee aika lyhyt ja varmaan myös kuvaton postaus, kun noi Rooman-kuvat eivät suostu latautumaan. Mut ne tulee vielä, jos te haluatte niitä nähdä? :D

Oikeastaan lukuunottamatta tota leirikoulua, mun maaliskuussani ei tapahtunut paljoakaan. Mulla oli aika raskasja työtä vaativa jakso koulussa, joten lähinnä istuin päivät ja välillä myös yöt tekemässä kouluhommia. Onneks myös ainaki osa opettajista osaa arvostaa mun panostukseni määrää, koska loppua kohden toi 4. jakso alkoi olla aikas ahterista. :D

Istuinko mä kuitenkaan KOKO maaliskuuta vaan kotona kouluhommien äärellä? No en ihan! Kyllä siihen mukaan mahtui myös yksi yökyläreissu kaverille ja vähän partiotakin, mm. värijuhlan merkeissä. Ja leirikoulu, joka oli mahtia, ja josta edellisessä postauksessa aika hyvin kerroinkin jo. :D Eli kyl niit kivojakin juttuja kaikesta huolimatta mahtui mukaan. 

Maaliskuu ei ollut ehkä yhtä fancyfancy kuin helmikuu, mutta kuitenki oli oli ihan jees lukuunottamatta sitä aivan jäätävää koulukiirettä ja -stressiä. Mistä sitten tykkäsin maaliskuussa? No esimerkiks teestä, hyvästä musiikista, ihanista ystävistä, hissan- ja äikäntunneista, partiosta, hyvistä ja mielenkiintoisista keskusteluista ihmisten kanssa sekä hyvästä ruuasta ja etenkin  sipseistä. Tavoitteita huhtikuulle: soittaa kitaraa, nähdä kavereita aktiivisemmin, kirjoittaa paljon enemmän tai vähemmän hyviä tekstejä, olla aktiivisempi täällä blogin puolella ja saada ainaki viides lukija, ulkoilla enemmän, mutta mikä tärkeintä, mä aion elää täysillä ja tässä hetkessä, niin kuin tähänkin asti oon ainaki yrittäny aina tehä. <3

Ihanaa ku kevät on täällä! <3 

Mä palailen tänne varmaan viimeistään ens viikon puolella, ja silloin tiedossa voi olla jotain erittäin jännäääää ja kiinnostavaaaaa mut siitä sitte silloin lisää! :)

Peace änd lööw,

Hanna

ROOMA 24.-29.3.2015

Heiips kaikki!

Mä siis tosiaankin olin leirikoulussa Roomassa, ja ajattelin nyt tulla kertomaan teille, että millanen reissu se oikein olikaan. Meidän täytyi kirjoittaa siellä matkapäiväkrjaa JOTEN ajattelin tehdä niin, että kirjoitan tänne tällasiin "hipsuihin" aina kunkin päivän päiväkirjatekstin, ja sen jälkeen vähän availen, että mitä noi tekstit oikein tarkoitanee.

Pahoittelen tähän alkuun jo kuvattomuutta. Ja kiitos blogger kun olet niin laginen, ettet voi ladata noita kuvia mitenkään tarpeeks aikasin ainakaan. </3

Joeten, here we go!

 TIISTAI 24.3.2015 PÄIVÄ 1

Saapuminen & muuta kivaa

"Tänään siis saavuimme tänne. Herätys aamulla oli varsin aikainen, mutta väsymyksestä huolimatta jaksoimme täällä hyvin käydä kohteissa. Kohteitamme olivat mm. Trasteveren kaupunginosa, Pantheon, sekä Santa Maria Maggioren kirkko. Ruoka oli hyvää, ja otin ruuan kuvauskohteekseni kuvaustehtävää varten (koska sillä on erittäin sylällinen merkitys). Eipä tästä päivästä ole paljoa muuta sanottavaa, toivottavasti myös mut päivät ovat kivoja :)"

 

Herätyshän tosiaan oli aikainen, jossain kolmen aikoihin aamulla... Ja toi kuvaustehtävä oli siis sellanen jutt, että meidän piti kunkin valita koko matkan ajaksi jokin tietty kuvauskohde, jota valokuvaamme koko matkan ajan. Itsehän melkein jopa onnistuin tässä, muutama kuva jäi vahingossa välistä...

KESKIVIIKKO 25.3.2015 PÄIVÄ 2

Sadetta ja antiikkia

"Sateinen päivä. Aamupalan ja erittäin vastentahtoisen heräämisen jälkeen suuntasmme kulkumme kohti mm. Caracellan katakombeja. Lähes koko ajan satoi, ja ostamani viiden euron sateenvarjo hajosi. Onneksi pystyin vaihtamaan sadeviittaan. Muita päivän vierailukohteitamme olivat mm. Colosseum ja Via Appia. Sade jatkui niin rankkana, että kaikki vaatteet kastuivat, sekä kenkien sisällä loiskui vesi vielä hotellillakin. Olosuhteet (eli sateen, väsymyksen ja pienen kurkkukivun) huomioon ottaen, on mieliala yllättävän hyvä. Toivotavasti huomenna olisi edes vähän parempi sää (& vointi)! :)"

Joo, satoi kaatamalla. Kyseiset kengät olivat vielä perjantaiaamuna märät, ja tämän jälkeen kaksi porukastamme tuli kipeiksi. Hieno päivä joo. :D

TORSTAI 26.3.2015 PÄIVÄ 3

Antiikkia & TURHAA kävelyä

"Väsyttää. Ja hieman turhauttaa. Eikä ehkä edes niin vähääkään. Nyt aurinkoisemmalla ilmalla kävimme uudelleen katsomassa antiikin Rooman asioita, ja nyt kaikki näytti paljon paremmalta. Tämän jälkeen lähdimme ostoksille, josta kuvittelimme, että meidän tulisi jatkaa matkaa Espanjalaisten portaiden kautta syömään, mutta näin ei nähtävästä kuitenkaan ollut tarkoitus, ja kävelimme siksi useita kilometrejä turhaan ja vieläpä väärään paikkaan. Väsyttää ja ärsyttää, kun ruoka jäi väliin, mutta muuten ihan jees päivä. :)"

Tolloin kyllä ärsytti huolella. Mut sentään ei satanut ja oli lämmintä. :) Ei mulla muuta tähän päivään, kuin että ärsytti aivan sairaasti toi turha kävely, mut tulipahan ainaki vähän liikuntaa munkin ahterilleni. :D

PERJANTAI 27.3.2015 PÄIVÄ 4

Pietarinkirkko & jonotusta

"Aamu alkoi erittäin kuumottavalla taksikyydillä (koska taksi ajoi lujaa ja peräänajot eivät olleet kaukana) Villa Lanteen, jossa meitä oli odottamassa suomenkielinen opastus. Tämän opastuksen jälkeen kävelimme Pietarinkirkolle, jonka edustalla saimme useamman tunnin jonottaa sisäänpääsyä. Onneksi keksimme, että odotellessa voi leikkiä käsileikkejä ja norjalaista jalkaleikkiä, ja näitä pelaillessamme japanlaisturisti tuli kuvaamaan meitä. :D Kirkko ja kupoli kuitenkin olivat jonottamisen aroisia. Myös itse pitämämme huonepiknikki oli oli kiva, ja samoin ostamani emoji-paita ja Marvel-muki & -juomapullo. Jee =D"

Toi jonotus oli aika tuskaista joo, mut sit keksittiin tosiaanki noi leikit ja johan aika kului. :D Ja se japanilaisturisi oli just hauska, kun se halusi että joku kuvaa kun se leikkii meijän kanssa. :D Leikittiin noita leikkejä sitten vielä myöhemminkin, ja tän päivän jälkeen ei edes enää kävelty kovinkaan paljoa. :D

LAUANTAI 28.3.2015 PÄIVÄ 5

Rantailua & Viimeinen illallinen

"Rantapäivä. Tänään kävimme Ostia Antican amfiteatterissa, jonne menimme junalla n. 30km Roomasta länteen. Amfiteatteri oli upea, ja tämän jälkeen saavuimme rannalle. <3 Lojuimme rannalla pitkään tekemättä mitään, mikä sopi åaremmin kuin hyvin, sillä pieni flunssa oli päässyt yllättämään minut. Rantailun jäleen vielä shoppailime, ja lopuksi erään museon kautta suuntasimme "viimeiselle yhteiselle illallisellemme". Hassua, kuinka nopeasti aika kuluu, huomenna lähdetään jo kotiin!!"

Mitäs tolloin, rantailu oli kivaa. Söin just tänään loppuun suklaan, jonka kaveri oli ottanut evääksi tonne, muttei ollutkaan tykännyt siitä ja oli antanut sen siksi mulle, ja ihan rantahiekassahan se suklaapaketti sit oli! :D Ja tosta flunssasta, seuraavana päivänä (lähtöpäivänä) se oli paljon pahempi...

SUNNUNTAI 29.3.2015 PÄIVÄ 6 (viimeinen päivä)

"Jjoo-o, mitä tähän nyt sanoisi... Nyt tosiaan istun lentokoneessa matkalla Roomasta Helsinkiin, ja oloni on mitä parhain minulla on nenä aivan tukossa, korvat lukossa, ääni maassa ja kurkkukin on kipeä. Ei se mitään, sillä mieleni on yhä ihan hyvä. :D Oikeastaan näen tässä hieman tilannekomiikkaa, sillä myös kaverit ovat hieman kipeitä. Kaiken kaikkiaan reissu on kuitenkin ollut hyvä lukuunottamatta muutamaa asiaa (turha 10km kävely, sateessa ulkoilu, yli 2h jonotus), ja olen jopa tutustunut erääsee kaveriini entistä paremmin. <3 Ikävää, että kaikki kiva loppuu aikanaan (ja ylivaikea koeviikko alkaa), mutta kai aika vaan kuluu siivillä, kun on kivaa. :) Kiitos reissusta kaikille paikalla olleille & kaikille niille, jotka tekivät tästä hienosta matkasta mahdollisen! :) <3"

Siis tolloin lähtöpäivänä kaheksasta oppilaasta viis oli kipeänä, et en sit tiie mikä ebola me ollaan sieltä saatu ja tuotu nyt tietty Suomeen... :D Toivottavasti kaverit voi jo paremmin, itselläni alkanut iiihan vähän helpottaa jo. Huomenna äikänkokeeseen, heh... :D

Ootteko te leirikouluilleet tai matkustelleet muuten vaan jonnekin? Kertokaa toki tohon alas kommentteihin, olis kiva tietää teijänki reissuista! :)

Peace and lööw,

Hanna

 

Muista et meit on täällä seitsemän miljardii, mutta se alku on itsestä kii

jee uus lukija tässä hiljaisuudessa tullut, teitä on jo neljä <3

Heeips

ja anteeeeeeks tää pitkä hiljaisuuus, on ollut niin paljon koulukiireitä ettei aika ole vaan yksinkertaisesti riittänyt blogiin. Mut mä en oo ainakaan vielä kuollut töiden alle, ja täällä sitä taas kertoillaan kuulumisia. :) Mulla ei pahemmin kerrottavaa ole, joten varautukaa kunnon kuvaspämmiin. :D

Oikeastaan mulle ei edes kuulu mitään erikoistamitä nyt taas viime viikonloppuna olin kaverilla yötä ja partion värijuhlassa. Meillä on siis partiossa sellainen perinne, että joka vuosi järjestetään johtajistolle Värijuhla, ja nimensä mukaisesti sillä on joka vuosi jokin teemaväri, jonka väriseksi pitää pukeutua, ja jonka väriseksi meijän partiokolo koristellaan. Pyritään jopa siihen, että tarjottavat ruuat ja juomat olisi sen värisiä! 

Meijän teemaväri oli tänä vuonna kulta, ja teemana oli kultainen Oscar-gaala. Olin ite tänä vuonna järjestäjänä siellä, mikä oli oikeestaan ihan jees :) Mulla oli päällä sellanen kultanen kauluspaita ja kravatti, ja musta hame jossa oli kultaista glitteriä liimattuna. Valitettavasti mulla ei tosta mitään ootd-kuvaa ole, mutta yksi kuva kyseisestä paidasta on :D

uff <3

Ainii sit tääl näkyi kans revontulia yks ilta :D oli aika hiton siistiä, kun koskaan aiemmin en oo revontulia nähnyt :D Yritin saada niistä puhelimella hyviä kuvia, ja tossa alhaalla on sitten lopputulema... :)

nää oli niin hienoja <3

Joo eipä tässä muuta... EIKU AINII mä lähen ens viikon tiistaina Roomaan leirikouluun!! <3 Ootteko te koskaan olleet leirikoulussa, ja jos niin missä? Tai ootteko olleet Roomassa? Mä oon kerran ollut, on hieno mesta, ihanaa palata sinne <3 Siitä kuvia sitten myöhemmin, nyt saatte nauttia mun viimeviikkojen kuvailuista, joiden myötä mä toivottelen teille kaikille mukavaa loppuviikkoa ja onnea alkavalle (koe)viiikolle!! <3

yksinäinen Starbucks-hipsterihetkeni koulussa

nautin elämästäni

sipsejä <3

oon aik masterchef

mulle kuuluu koulua, koulua ja koulua

TÄMÄ TUNNE KUN ALPHAVILLE TULEE SUOMEEN!!! Oon jostain 7-vuotiaasta asti halunnut nähdä ne ja nyt my dream comes true <3

Tapa ittes, vitun vammanen

Varautukaa pitkään tekstiin

 

"Vitun kehari, tapa ittes."

"Saatanan homo, mee nussii mutsias"

"Läski"

"Mä panin sun mutsias"

Aika yleinsiä lauseita, ehkä vähän liiankin yleisiä ja myös erittäin kliseisiä. Ei kuulosta kaikkien korvaan ehkä kovinkaan pahalta, ja jotkut saattaa kavereidensa kanssa heittää tollasta läppää. Kaikki meistä ei kuitenkaan koe noita ihan niin vitsinä, joku saattaa oikeesti loukkaantua noista. Esimerikiksi minä itse. Tää on nyt se postaus, josta silloin puhuin, ja toivottavasti ootte jo arvanneet aiheen.

Kiusaaminen.

Mä katon aika paljon ihmisten käytöstä läpi sormien, mutta kiusaamista en suostu katsomaan yhtään. En missään muodossa. Itse kukin meistä tietää varmasti, miltä kiusaaminen tuntuu, useampaa meistä on varmasti jossakin elämänvaiheessa kiusattu edes vähän. Kiusaamista on esim. lyöminen, potkiminen, töniminen, haukkuminen, ilkeiden juorujen lähettely, syljeskely, ulkopuolelle jättäminen, ja jatkuva toisen arvostelu. Ja tähän ei lasketa sitä, kun kaverit kiusoittelevat toisiaan, se on ihan eri asia kuin jatkuva pahan mielen aiheuttaminen toisille. Itselläni on kuuden vuoden kokemus kiusatuksi tulemisesta, eli kyllä, mä tiedän aika hyvin mistä puhun.

En viitti mitään suurta luentoa alka tässä pitää, mut vähän valotan omia taustojani, koska en mäkään ole aina ihan tällainen ollut. Mua on kiusattu nelosesta ysin loppuun asti, ja se on ainoo asia, mitä en voi ihmisille antaa anteeksi. Eka se oli nimittelyä, sit se muuttui väkivaltaiseksi. Ala-asteella tulin joskus kotiin niin, että huuli vuosi verta kun oli heitetty lumipallo niin kovalla voimalla naamaan. Joskus oli muuten vaan potkittu mustelmille. Ala-asteella mun opettajaani ei kiinnostanut, se yritti vaan peittää koko asian, ettei s joutuis tekemään mitään sen eteen. Yläasteella sai matikanluokan seiniltä usein lukea kaikkia loukkaavia valheita musta, mm. että olisin harrastanut seksiä puolen koulun kanssa yms. "mukavaa". Yläasteella onneks opettajat tajusivat puuttua tohon, mutta siinä vaiheessa sitä oli jatkunut jo niin kauan ja kiusaajia oli niin paljon, ettei sitä saatu loppumaan. Mun silloinen paras ystävä kääntyi lopulta mun pahimmaks kiusaajaks.

Mikään ei ehkä oo yhtä hirveää kuin se, että oma kaveri kiusaa. Jos kaveri alkaa kiusata, niin silloin kannattaa vaan jättää se kaveri pois omasta elämästä, niin julmaa kuin se onkin. Itse tein saman tälle "parhaalle ystävälle", joka siis kiusasi mua. Pari kuukautta sain olla ilman sitä tositosi läheistä ystävää, mutta loppuelämää ajatellen, oli sen arvoista. Mieluummin hetki yksin kuin loppuelämän jatkuva loputon kiusaaminen. 

Jos jotain kiusataan, syy ei koskaan ole kiusatussa. EI KOSKAAN. Kiusatun voi olla vaikea sitä uskoa, mutta niin se on. Kiusaaminen ei ole normaalia käytöstä, ja usein johtuu siitä, että kiusaajalla itsellään on jotain ongelmia, joista se tai ne yrittää selviytyä kiusaamalla. Esimerkiksi epävarmuus on yksi syy, ja epävärmat ihmiset usein yrittää pönkittää omaa itsetuntoaan tavalla tai toisella. Jotkut yrittää saada ittensä näyttämään muiden silmissä paremmalla tappamalla toisten itsetuntoa. En tietenkään puolustele kiusaajia, totuus vaan on se, että kiusaaja tarvitsee itse apua.

Ysiluokalla sain kavereita, OIKEITA kavereita. Ja vähitellen uskalsin taas olla oma itteni, kun ei tarvinnut pelätä että nää uudet kaverit hylkäisivät. Silti kiusaaminen ei loppunut. Nyt olin vaan vahvempi, enkä enää jaksanut välittää siitä, että koulun käytävillä sain huutelua edelleen osakseni. Pääsin yläasteelta lukioon, näitä yläastekavereita tuli onneks samaan lukioon ja sain vielä uusiakin kavereita. Lukiossa joku onneton ääliö yritti vielä kiusata nimettömillä haukkumislapuilla, mutta se loppui siihen, että kerroin heti rehtorille. 

Enää en jaksa velloa siinä, että mua on kiusattu, oon päässyt sen yli jo. Haluan kuitenkin sanoa sen, että kaikki eivät siitä pääse yli. Tälläkin hetkellä tiedän ihmisiä, jotka ovat nyt kiusaamisesta tulleiden henkisten arpien vuoksi psykiatrisella osastolla ja sairaalassa. Oon lukenut liian monta tarinaa siitä, kuinka kiusattu on ollut niin yksin ja haavoittunut henkisesti niin pahasti kiusaamisesta, että uhri on päätynyt vahingoitamaan itseään, pahimmassa tapauksessa viaton uhri on tappanut itsensä. 

Esitän muutaman toiveen, ja ihan oikeesti, toimikaa kiitos näin. Jos te huomaatte kiusaamista ympärillänne, puuttukaa siihen NYT HETI. Te voitte pelastaa sillein useita ihmishenkiä. Ite en ainakaan pelkää mennä väliin. Ja kertokaa lähimmälle aikuiselle, jos ette itse ole se lähin aikuinen. Pelkuri ei ole se, joka kertoo ja uskaltaa puuttua asioihin, vaan se, joka ei tee mitään ja on näin kiusaamisen hiljainen hyväksyjä. Jos teitä kiusataan, kertokaa siitä heti jollekulle. Äidille, isälle, opettajalle, harrastuksen ohjaajille, valmentajille, kavereille... Kenelle tahansa. Se voi olla vaikeaa, mutta loppupeleissä se oikeasti auttaa tilannetta. Sulle tulee paljon kevyempi olo ja parempi mieli, ja kiusaaminen on helpompi saada loppumaan yhdessä kuin yksin. Ja jos itse kiusaat, niin mene itseesi ja lopeta se. Ja pyydä anteeksi, vaikkei sillä saa mitään tekemättömäksi. Ethän itsekään halua tulla kiusatuksi, miksi joku muu haluaisi? 

Eli tehkää siis näin, ettei ihmisille kävisi näin. :) Toimikaa nyt, ei ylihuomenna! Ja kiusatut, ette koskaan ole yksin, voitte aina kertoa jollekkin, esim. mulle jos on paha olo kiusaamisen, tai ihan minkä tahansa muun asian takia! Ja kaikki muutkin voi tulla puhumaan mulle, mä rakastan auttaa ihmisiä! <3 Ja onnitteluni, jos jaksoit tänne asti lukea. :D Valoo ihmiset <3

Peace änd lööw,

Hanna

mä osallistuin viime syksynä tällä kuvalla lukiolaisten kehittämään sosiaalisessa mediassa olleeseen kiusaamisen vastaiseen #kutsumua-kampanjaan.